Kuukauden kuulumisia

Finnbeing -maineviesti

lähettänyt Sirkka Paananen 2.1.2015 klo 1.39

YouTube-video: Finnbeing Village


Finnbeing -maineviesti 2

lähettänyt Sirkka Paananen 2.1.2015 klo 1.38

YouTube-video: Finnbeing Nature


Finnbeing -maineviesti 3

lähettänyt Sirkka Paananen 2.1.2015 klo 1.36   [ 2.1.2015 klo 1.40 päivitetty ]

YouTube-video: Finnbeing Adventure


Maineviesti ja kuvaukset

lähettänyt Sirkka Paananen 5.9.2014 klo 3.18   [ 5.9.2014 klo 3.38 päivitetty ]

Keijo Penttinen PS-Studiosta kiertelee hankealueella ottamassa kuvia sekä maasta että ilmasta (pienoiskuvauskopterilla). Olemme suunnitelleet maineviestin perustuvan yhdessä pohtimiimme arvoihin (kts. aloitustilaisuuden pilvet) ja kriittisiin menestystekijöihin. Tavoitteena on, että kuvaesityksestä näkyisi ilo ja huuomori sekä aitous, rosoakin saa olla.  Kuvaesityksen ensi-ilta on 12.11.14 Kannonkoskella Lakomäen Metsäkartanossa pidettävässä katsauksessa hankkeen aikana tehtyihin kehittämistoimiin; Rohkeus kokeilla - Vapaus menestyä Finnbeing Villagessa.

Maalla-hankkeessa on tuotettu kaikkien käytettäviksi yleiset markkinointivideot. Maineviesti-esitystä odotellessa voidaan tunnelmoida näitä katsellen.

Suomen talvi - Lähelläsi



Suomen kesä - Lähelläsi





 

Hiljainen tieto on "selkäytimessä"

lähettänyt Sirkka Paananen 4.4.2014 klo 1.25   [ 22.6.2014 klo 23.14 päivitetty ]

Hiljainen tietoon liittyy aina tekeminen. Hiljainen tieto on toimintamalleja, jotka on sisäistetty "selkäytimeen".  Nämä toimintamallit voivat tuottaa hyvää tai huonoa tulosta, sillä kaikki hiljainen tieto ei ole säilyttämisen arvoista! Siksi perehdytettäessä uutta työntekijää tai muutettaessa toimintatapoja on pysähdyttävä miettimään, miten halutaan toimia. Mitkä ovat tämän palvelun kriittiset menestystekijät; mitä pitää osata, että menestytään siinä mitä tehdään. Tunnistamalla menestystekijät voidaan etsiä se oikea, säilytettävä "selkäydinosaaminen". 

Hiljainen tieto löytyy miksi-kysymyksillä. Miksi teet tämän asian noin? Miksi tämä toimii?  Miksi-kysymyksillä löydetyt vastaukset ovat samalla perusteluja, jotka synnyttävät motivaation toimia samoin.

Helena Lehikoinen on kehittänyt hiljaisen tiedon analysointimentelmän, jota on hyödynnetty RAY:ssä ja Ammattiopisto Tavastiassa. Hän on tutkimuksissaan havainnut, että hiljainen tieto linkittyy ihmisen arvoihin. Ihminen priorisoi tehtävät ja valitsee työnsä toteuttamiseen tarvittavat keinot arvomaailmansa pohjalta. Hänen mukaansa hiljaista tietoa kannattaa hyödyntää etenkin rekrytoinnessa, perehdytyksessä sekä muutosjohtamisessa.  Ensin hiljainen tieto täytyy tehdä näkyväksi.

Ohessa Helena Lehikoisen diasarja perusteluista hiljaisen tiedon keräämiselle ja analysoinnille.

Poimintoja benchmarking-vierailuista

lähettänyt Sirkka Paananen 21.3.2014 klo 3.37

Sokos Hotel Paviljonki oli ensimmäinen vierailukohteemme ja teemana asiakaspalaute. Keskeisin havainto oli se, että reklamaatiotapauksissa asiakkaan tyytyväisyyden takaaminen on kaikkein tärkeintä. Yksikään asiakas ei saa poistua tyytymättömänä! Kun asiakas on hoidettu, voidaan keskittyä omaa toimintaa korjaaviin toimenpiteisiin. Toinen vahvasti painottuva asia oli asiakaspalautteen perusteella tehtävistä muutoksista ja kehittämistoimenpiteistä kertominen asiakkaille. Toimiva käytäntö on esimerkiksi se, että asiakaskirjeissä kerrotaan, mitä muutoksia asiakkaiden toiveiden perusteella on tehty. Vierailulla oli mukana myös Hartikaari Oy:n edustaja, joka toimittaa kosketusnäytöllä toimivia asiakaspalautejärjestelmiä. Parhaimmillaan palautteen antaminen vie asiakkaalta alle puoli minuuttia.

Metsä Fibren (MF) Äänekosken tehdas oli toinen vierailukohde. Siellä tutkailun kohteena oli asiakas­ymmärrys ja sidosryhmäyhteistyö. Asiakasymmärryksen kehittäminen on tärkeää kaiken kokoisille yrityksille ja organisaatioille.
Metsä Fibrellä tunnetaan (avain) asiakas ja asiakkaan tarpeet jopa paremmin kuin asiakas itse. He kehittävät asiakastuntemustaan suunnitelmallisesti tarjoamalla asiakkaalle ilmaisia kehittämisprojekteja MF:n tuotteisiin pohjautuvien tuotteiden kehittämiseen. MF myös järjestää innovointipäiviä, joissa haetaan avainasiakkaalle uusia ja kilpailukykyisiä ratkaisuja uusiksi tuotteiksi tai tuotteiden kehittämiseksi.
Metsä Fibre on kartoittanut ja luokittanut sidosryhmänsä sekä suunnitellut yhteydenpidon ja vastuuhenkilöt jokaiselle sidosryhmälle. Suunnitelman toteutumista seurataan vähintään kaksi kertaa vuodessa, joidenkin sidosryhmien osalta kuukausittain. Yhteydenpito avainsidosryhmiin tapahtuu kolmella tasolla: yrityksen korkeimman johdon, tehtaan johdon ja operatiivisen toiminnan tasolla. Pysytään hyvin ajan tasalla siitä mitä avainasiakkaalla (sidosryhmässä) tapahtuu tai on tulossa.

Ruokangas Guitars - maailman parhaat sähkökitarat, oli kolmas vierailukohteemme, jossa paneuduttiin kuluttaja-asiakkuuteen sekä yrityksen arvoihin ja tarinaan. Yritys on tunnettu äärimmäisen laadukkaista, halutuista ja sangen hinnakkaista sähkökitaroistaan, joiden jonotusaika saattaa kestää jopa vuoden. Monet asiakkaat ovat haaveilleet kitaran tilaamisesta jopa vuosikymmeniä.
Keskusteluissa tulikin esiin se, että asiakas on asiakas jo paljon ennen ensimmäistä kontaktia, ja myös ne, jotka voivat toistaiseksi vain haaveilla kitaran hankkimisesta, kannattaa ottaa tosissaan.  Tähän liittyen korostui myös Facebook ja sekä yrityksen ja tuotteen ympärille syntyvä yhteisöllisyys. Suurin osa markkinoinnista on suosittelua jolloin hyvä maine korostuu. Juha Ruokangas korosti myös videon ja elämyksellisyyden merkitystä markkinoinnissa; enemmän mielikuvia, vähemmän tietoa. 

18.9.13 Myynti- ja markkinointiverkostot iltapäivä

lähettänyt Sirkka Paananen 29.8.2013 klo 0.51   [ 10.10.2013 klo 2.20 päivitetty ]

Päivä kokosi paikalle yli kaksikymmentä kehittämisestä kiinnostunutta yrittäjää ja toimijaa. 

Iltapäivän ensimmäinen puhuja Jussi Töyrylä Levin Matkailu Oy:stä avasi näkökulmia menestyvän verkoston rakentamiseen. Levillä aloitettiin pienestä. Verkostoituminen lähtee usein yhteisestä markkinoinnista ja verkostoja kehitetään hankepohjaisesti. Tärkeää on tiedostaa että ihmiset muodostavat verkostot, toiminnan perusta on luottamus. Verkoston onnistumisen edellytyksiä on useita: sen täytyy tuottaa lisäarvoa, verkostoon täytyy sitoutua ja sen pelisääntöjen tulee olla oikeudenmukaisia ja puolueettomia.   Vapaamatkustajia ei suvaita eikä "laadunpolkijoita". 

Levi on sateenvarjobrädi vielä suuremman Lappi-brändin alla. Ulkomaille markkinointi tapahtuu aina Lappi-brändi edellä. Kun asiakas on jo tulossa Lappiin, tulee Levi-brändin vuoro nousta esiin.  Sähköinen myynti on edellytys myynnin kasvulle sekä verkoston toiminnalle. Teknologian nopea kehitys on haaste ja samalla mahdollisuus, kuinka valita oikeat kanavat ja saada niistä hyöty yrityksen toimintaan. Kesäajan palvelujen kehittäminen on haasteena, Levi on talvimatkailukohde.  Keskustelua herätti kysymys voisiko kesämatkailun tämä alue olla Levin kumppani palvelujen kehittämisessä?

Sinikka Hänninen, Sportum Oy tiivisti, miksi on line -myynti on tärkeää. "Koska asiakas on verkossa!"  Sähköisen myynti kasvaa eksponentiaalisesti, yrityksillä ei ole varaa jäädä ulkopuolelle. Sähköisen järjestelmän hyötynä on myös se että asiakas-, laskutus-, varaus-, ja myyntitiedot ovat samassa järjestelmässä. Säästyy aikaa.

Erja Heikkinen, OikeatPalvelut Oy pureutui markkinointiin. "Kaikki mitä yritys tekee on markkinointia. Myös kaikki se mitä yritys ei tee (esim. ei huolehdi ympäristöstä) on markkinointia!" Sähköinen markkinointi on nopeaa, itse hallinnoitavaa ja kahdensuuntaista (palaute heti), kohdennettua, monistettavaa, personoitavaa, edullista ja mitattavaa.  Se edellyttää kuitenkin teknologian kehityksessä mukana pysymistä ja aktiivista läsnäoloa verkossa. Jollei itse ehdi tai osaa, niin voi ostaa esim. digiwriterin työstämään ajatukset julkaisukelpoisiksi. Aina yritys ei tarvitse erillisiä kotisivuja, esim. Oikeat palvelut Oy:llä on vain verkkokauppasivut, jossa on upotettuna yrityksen Facebook, You Tube ja Linked in -liitynnät.

Sähköisen markkinoinnin onnistumisen edellytyksiä on aito liiketoiminta, asiakastuntemus, palvelujen tuotteistaminen, suunnitelmallisuus, ajantasaiset työkalut ja ennen kaikkea tahtotila.

Kokeile nopealla syklillä, jollei asia toimi, niin kustannus jää pieneksi ja voit kehittää ajatusta eteenpäin ja kokeilla taas. Yksinkertainen ja pätevä ohje markkinointiin: "Kalenteroi vuoden markkinatoimenpiteet kalenteriisi ja toteuta suunnitelmaa! "

Sami Luoma,Lipputoimisto Oy selkeytti yhden luukun periaatetta: "Asiakas haluaa ostaa kaikki tarvitsemansa samasta paikkaa samalla kertaa." Erityisesti se näkyy tapahtumalippujen ostossa, asiakas ostaa liput konserttiin ja haluaa samalla varata majapaikan ja ehkä seuraavan päivän ruokailun tai ohjelmapalvelun.  

Esimerkkinä: kuninkuusravien majoitus järjestettiin ex-tempore etsimällä eri majoitusmahdollisuudet ja kokoamalla ne yhteen luukkuun (majoituksen järjestäminen on iso haaste kasvuhakuisille tapahtumille). Samaan pakettiin ravilippu sekä majoitus ja maksu yhdellä laskulla. Asiakas kysyy majoitusta, myydään myös lippu, ja päinvastoin.

Tapahtumien järjestämisessä paikallinen kumppani on tärkeä, sopimukset on vaikea hoitaa matkojen päästä. Yhden luukun periaatteen saaminen toimimaan vaatii erillisten myyntikanavien yhdistämistä eli kokonaisvaltaisempia järjestelmiä joissa voidaan myydä kaikenlaisia palveluja.

Tapahtumien järjestämisen ydin ovat asiakas, lipputoimisto ja tapahtuma, majoitus ja muut palvelut ovat lisäpalveluja. Tapahtumat ovat tärkeä markkinoinnin kannalta, tapahtumat tuovat / voivat tuoda näkyvyyttä koko seudulle ja yrityksille. Palvelun on oltava ostettavissa netistä ja mobiilisti. "Tapahtumien kautta kasvavat kaikki."

Pertti Saarinen,SSYP Kehitys Oy valotti DIGIDIGI-hankkeen mahdollisuuksia.

Esimerkiksi markkinointi- ja myyntihaasteisiin voidaan antaa hankkeessa apua, kun löytyy kolme kiinnostunutta yrittäjää. Hankkeen kautta on mahdollisuus saada apua myös sähköisen kaupankäynnin käytännön tekemisiin, hoiva-alan uusiin palvelumalleihin, lähiruoan markkinointiin jne. 

Yhteismarkkinointi ja verkostoituminen

Luennoitsijoiden puheenvuorojen jälkeen  virisi vilkas keskustelu miten tästä eteeenpäin.  Verkostoituminen ja yhteistyön syventäminen kiinnosti. Pohdittiin yhteisen brändin rakentamista pohjoisen Keski-Suomen ja eteläisen Pohjanmaan alueille. Haasteena nähtiin pitkät etäisyydet, toimijoiden erilaisuus ja "vanhat yhteistyökokemukset". Päätettiin kutsua koolle seutukunnan päättävät tahot ja hakea yhteinen näkemys alueen imagosta ja brändin kehittämisestä.  Tuotiin esiin, että on tärkeää olla osanan maakunnallisesta näkyvyyttä ja brändiä.  

Kehittämistarpeet yhteenveto ja eteneminen

lähettänyt Sirkka Paananen 23.8.2013 klo 4.02   [ 26.8.2013 klo 5.12 päivitetty ]

Kesäkuussa kokosimme itsearvioinneissa esille nousseet kehittämiskohteet ja teimme niiden pohjalta kyselyn yrittäjille. Kysyimme, mitkä kyseisistä kehittämisalueesta ovat sekä tärkeitä että kiireellisiä omalle yritykselle; mitä yritys haluaa omassa toiminnassaan kehittää. Kyselyyn vastasi kahdeksan yritystä.

Yhteistyön toimintatapojen ja pelisääntöjen kehittämisen koki erittäin tärkeäksi ja ajankohtaiseksi seitsemän kahdeksasta vastaajasta. Samoille pisteille pääsi tuotekehitys ja jatkuvan kehittämisen toimintamalli. Lisäksi sidosryhmäyhteistyö koettiin lähes yhtä tärkeäksi (6/8). Markkinointi ja myynti nousivat myös erittäin tärkeiksi kehittämisasioiksi.  

Kyselyn pohjalta olemme hakeneet bechmarking-kohteiksi yrityksiä, joissa jokin mainituista tai kaikki on hyvässä kunnossa ja myös koko yritys toimii kannattavasti ja menestyy hyvin alallaan. Syksyn 2013 ja kevään 2014 aikana teemme benchmarking-vierailuja ko. yrityksiin.

Kokoamme hankkeen yrityksistä pienryhmiä (2-3 yritystä) yhteisen kehittämisteeman ympärille. Pienryhmät kuvaavat mahdollisimman tarkasti kehittämiskohdan pullonkaulat ja hakevat ratkaisuja niihin sekä kokeilevat löydettyä ratkaisua omassa toiminnassaan. Tavoitteena on, että jakamalla sekä hienosti toimivat asiat että ongelmakohdat opitaan enemmän ja nopeammin, kuin yksin yrityksen toimintaa kehitettäessä. 

Nykytila-analyysit

lähettänyt Sirkka Paananen 18.6.2013 klo 5.07   [ 18.6.2013 klo 5.11 päivitetty ]

Toimialakohtaiset nykytilan yhteenvedot ovat valmistuneet (31.5.13).  Yhdistimme yrityskohtaisista itsearvioinneista ja mystery shopping -raporteista toimialakohtaiset tilannekatsaukset.

Pyysimme yrityksiä priorisoimaan tärkeysjärjestykseen yhteenvedoissa esiintulleet kehittämisen kohteet, Kysely toteutettiin HakoSurvey -välineellä. Yritysten vastausten pohjalta muodostamme samoista kehittämiskohdista kiinnostuneista yrittäjistä arviointikumppanit. Yhdessä kumppanusten kanssa käymme ensin sisäisen vertailun valitun kohdealueen toimivuudesta, jonka jälkeen teemme yhdessä benchmarking-arviointikäynnin yritykseen, jossa kyseinen asia on erinomaisesti hoidettu. 

Rakennamme näistä arvioinneista parahaat käytännöt -pakin kaikkien vapaasti tutustuttavaksi ja hyödynnettäväksi.

Toimialakohtaiset yhteevetoraportit löytyvät nettisivuilta kohdasta Finnbeing-aineistot.

Messukyselyn voittajat

lähettänyt Sirkka Paananen 8.5.2013 klo 1.12   [ 8.5.2013 klo 1.14 päivitetty ]

Hyvää läheltä tapahtumapäivässä Kaustisella 20.4.13 Finnbeing-hankkeen ja Lomaseudun järjestämään kyselyyn vastannneiden kesken arvottiin kolme lahjakorttia. 

Voittajia ovat: 

Jarmo Känsälä, Kaustinen (Majoitus Mertaranta-mökissä kahdelle, Jakolan Tila, Saarijärvi)

Juulia Peltola,  Kaustinen (Aamiaismajoitus kahdelle kahden hengen huoneessa, Vanha Meijeri, Räyrinki)

Helvi A. Hirvikoski, Kaustinen (Riistaillallinen kahdelle, Riistaravintola Pikku Peura, Yli-Lesti)

Kiitos kaikille kyselyyn vastanneille ja onnea voittajille!

1-10 of 19